(Ehkä tähän odottamattomuuden kaipuuseeni olisi vastannut sähköön/sähkölaitteisiin liittyvä esitys, jonka osallistujamäärä oli rajoitettu, ja saan syyttää itseäni mietin liiaksi, mennäkö vai eikö mennä. Toisaalta pelkään edes mahdollisuutta saada sähköisku, joten ehkä mielenterveydelleni oli hyvä etten siihen osallistunut- vaikka toki uskon, että esiintyjä osasi asiansa.)
Henkilökohtainen suosikkini oli Scandinavian Punks-nimisen ryhmän "suomi suomalaisille"-mentaliteettia osuvasti parodioiva "Leijona ei kuulu Suomen luontoon"-veto, joka sekä otti kantaa että nauratti. Näemmä ryhmällä on hyviä juttuja muutenkin, ainakin heidän wordpress-sivuillaan kerrotaan, että:
Vuonna 2010 elokuussa Scandinavian Punks osallistui Olkiluoto Blockadeen eli ydinvoimalalle johtavien teiden tukkimiseen cheerleader ninja-teemaisella huutosakillaan.
Huutosakilla ja ninjoilla ei voi kuin onnistua sanon minä.
Niin joo, se mikä tuli puskista näin jälkikäteen oli havainto, että siellä oli kai paikalla ihmisiä (taiteilijoita) jotka pitivät performanssia koko ajan. Tajusin sen nyt luettuani tuota ohjelmatietoa jälkikäteen. Selkeästi huomiokyky ja päättely ei pelaa; muistan kyllä että sielläkin minulle mainittiin asiasta, ja että jotkut tyypit käyttäytyi välillä erikoisesti, mutta mietin että se kuuluu muutenkin asiaan. (Puolustaudun sillä, että tavallisuudesta poikkeaminen ei ole performanssien yksinoikeus.)
Odottamattomuutta ja syvempää syvällisyyttä kaivattaisiin moniin performansseihin, kyllä.:) Tekijöitä vain on tosi vähän verrattuna muiden taiteenlajien tekijöihin (musiikki, kirjallisuus, teatteri...), että siksikin todellisia helmiä on hieman vähemmän. Mutta kuten mainittiinkin, "SähköRuuska, tietää sähköstä" -performanssi oli hauska idealtaan ja kiinnostava, ehkä harmi ettemme sitä nähneet. :)
VastaaPoista