Feminististä nettiaktivoitumista

Uusi vuosi, uudet avaukset:

Feministien vuorossa Uskontoa tutkiva feministi a la Maria Vihlman.

Uusi blogikin on ilmestynyt: VTF - Vasemmistolainen totuus feminismistä.

Plus aiheeseen liittymättä, mutta uhanalaiset eläimet on toki lähellä feministinkin sydäntä: WWF:n My Inner Animal-testi. Pui. Olen kuulemma lumilepardi.

Kuva tuolta.

Soinin parisuhde "neuvot" vs. elukat jouluasuissa

Sen sijaan että tuohdutte lukiessanne tätä moralistista heittoa, jonka voisi epäillä olevan osa pressakampanjaa, missä ei ole järkeä koska ehkä Soini tarvitsee naisiltakin ääniä? (Ja mitä väitteen totuusarvoon tulee, niin suurin osa ihmisistä ymmärtää, että parisuhde-"pelailuun" -mitä se sitten merkitseekään- syyllistyy kummankin sukupuolen edustajat.)

Niin suosittelen tätä: elukat ja (rumat) joulutamineet-kuvagalleria. En kylläkään tiedä onko olemassa hienoja elänten jouluasuja? Taitaa olla lähtökohtaisesti aika hirveitä...

Googl googl

Ei gogol, vaan eräs hakukone. Jolla suomalaiset on hakenut eniten kuvahaulla hakusanalla "ruotsalainen mies". Sweet.

Onhan se Skarsgård komea:) Tai siis Eric Northman. (Onko muuten miten epäuskottavaa, et norjalaisen vampyyrin etunimi kirjoitetaan c:llä? Miettiiköhän joku muu tätä? Onko amerikantanut nimensä vuosisatojen aikana? Mutta entäs toi sukunimi sitten...? OK, lopetetaan tähän:DDDD)

Kuva IMDB:stä.

Toinen suosikkiruotsalaiseni on tietysti Zlatan Ibrahimovic.

Kuva Reuters soccer blogista.

Joulukalenterin poliittinen remix

..löytyy tuolta: Sepon poliittinen joulukalenteri. Ainakin joulukuun ekalle valikoitu youtube-pätkä on kovaa kamaa:D

Myös Jami Järvisen Kaasuputki-blogin joulukalenteri on alkanut: Uutispuuron jytkymantelit.

Jos tiedät muita hauskoja nettijoulukalenteria, niin vinkkaa ihmeessä!

Muutama linkki-poiminta: viherpesua & sekoomus-teeveetä?

Vihreäkin kapitalismi ja kuluttaminen on sitä itseään, eikä yksilölliset teot ole perimmäinen ratkaisu ympäristö-ongelmiin:
Green lifestyle choices won’t solve the climate problem (grist.org)

Jutta Urpilainen ja velkakriisi, eli haastis uusimmassa Voimassa (by: Antti Ronkainen):
Luottamus hyvä, kontrolli parempi!

Esimerkki Brasiliasta, eli miksi ei pidä keskittyä poistamaan vain yhtä syrjinnän muotoa:
Rasismi ja sukupuolisyrjintä ovat yhteen kietoutunut ongelma (unwomen.fi)

Kilpailun ja menestymisen toinen (pimeämpi) puoli on heikoimman lenkin eliminointi (kärjistämistä tietty, mutta onhan se niin, ettei solidaarisuus ole muodikasta):
IL: Politiikan tutkija: Tosi-tv nosti kokoomuksen

Suvaitsevaisuus on ei-suvaitsevaisuutta, mutta mitä on tämä mystinen "äärihumanismi"? Saku Timonen bloggaa yhdestä netti-keskustelun ilmiöstä:
Äärihumanismia ja suvaitsevaisuutta

Teoriapitoisempi LOL!

Siis kyllä, Lolcatsit on maailman hauskimpia. (On siellä muitakin eläimiä, mutta jotenkin kissat vaan on parhaita tossakin suhteessa.)

Seuraavaksi hauskin juttu kissojen jälkeen taitaa olla:

“The suffix mot in l’animot should bring us back to the word, namely, to the word named a noun [nommé nom].”

Tuolta: LOLTEORISTS

Hullut vai hullummat päivät..

Stockan on (kuulemma) taas vallannut Hullut päivät (välttelen ko. päiviä, aina välillä epähuomiossa osuu keskustaan samaan aikaan tosin; ei näistä ajankohdista pysy perillä..) Tämä nauratti:

(Kuva täältä.)

Myös Voiman vastamainoksessa on näemmä hyödynnetty Galna dagoreita:

Eli pörssiromahdus:D

Poimintoja/vinkkejä teemalla talous ja/tai politiikka

Akateemisessa talousblogissa Roope Uusitalon juttu Sen lauluja laulat... kertoo taloudellisista sidoksista ja kytköksistä: Ruotsissa on noussut suuri kohu siitä, miten hyvinvointipalvelujen yksityistämisen vaikutuksia selvittäneet (vähäiset) tutkimukset viitoittavat siihen suuntaan, että yksityistäminen ei ole parantanut palveluiden laatua, eikä myöskään säästänyt kustannuksia. Miten Suomessa? Yksityistäminenhän on meillä vakiintunut merkitsemään kyseenalaistamattomasti "parempaa, järkevämpää, ja ETENKIN/VÄHINTÄÄNKIN edullisempaa". Nyt viimeistään on nostettava esiin kysymys, että kenen taskuun tässä lopulta yksityistäminen pelaakaan.

Voimassa sensijaan mielenkiintoinen juttu Politiikka järjestäytymisen välineenä, jossa kerrotaan kansainvälisestä UniNomade-verkostosta, joka on 2004 perustettu mm. opiskelijoiden, tutkijoiden ja poliittisten aktiivien verkosto, joka pyrkii määrittelemään ja luomaan politiikkaa ja sen mahdollisuuksia uudelleen.

Ja niistä sukupuolten välisistä palkkaeroista taas: Tilastokeskuksen sivuilla julkaistu 27.9.11:Tilastokeskuksen mukaan yksityisellä sektorilla kokoaikaisten kuukausipalkkaisten palkansaajien säännöllisen työajan ansio oli miehillä keskimäärin 3 655 euroa ja naisilla 2 838 euroa lokakuussa 2010. Mediaanipalkka oli tilaston mukaan 2 890 euroa, miehillä 3 306 euroa ja naisilla 2 550 euroa. ...

Canis lupus familiaris ja vulpes vulpes aka päivän söpöt eläinuutiset

Harry Potter-leffojen Anturajalka etsii uutta kotia: juttu täällä.

Minkä lisäksi bongasin uutisen, että armaan universtaani pihapiirissä hipsii citykettu: AL:Tässä kulkee Tampereen vastine cityketulle: Kampuskettu! Sinällään mitenkään ihmeellistä ole, kun yliopiston lähellä alkaa pöheikköaluetta. Sen sijaan Ratinan stadionin kettu on astetta citympi. Toisaalta: mikäs siellä on ollessa, kun suhteellisen rauhallista otteluiden ulkopuolella..

Olla vaiko ei olla failbookissa?

En henk. koht. ole pitänyt yhdestäkään fb-uudistuksesta, mutta käytänpäs sitä kuitenkin. Vielä. Edelleen. Ehkä ei pitäisi. Toisaalta hieman kahtiajakoinen suhtautuminen ko. palveluun. Ensinnäkin tästä syystä:

Se mikä ärsyttää fb:hen liittyen noin muuten, on kauhea Zuckerberg-hypetys (oliko siitä pakko tehdä elokuvakin? Pakko valita vuoden mieheksi? yms. Huoh.) Ei pidä unohtaa, että tietyt tahot tästä nettoaa ja on netonnut rutosti cashia. Bongasin myös jonkin paneutuvahkon sepustuksen siitä, mistä pitää ja ei pidä olla huolestunut fb:n tapauksessa: Why I am not paranoid about privacy on Facebook and Google.

The point I am trying to make is that, at the end of the day, social networks are just tools of expression and a means for us to communicate with others. It is important that we be mindful of what we share and whom we share it with on these networks, even more than in real life.

However, when people start writing lengthy missives about how Google has so much information about you that it is going to take over the world, it makes me wonder how much of it has a basis in reality and how much of it is just unreasonable paranoia. Facebook’s invasion on your privacy is only limited to the extent that helps it make money. As long as you don’t mind looking at a few ads that seem to know you really well, I think you can relax; Mark Zuckerberg is not out to get you.

Siis: pitää erottaa toisistaan kaksi ongelmallista asiaa, jotka pitää muistaa: toisaalta se, että fb perustuu kaupallisiin intresseihin, ja sitten se, että loppuviimein kyse on niistä ihmisistä, jotka siellä on kavereina/yhteyksinä, jotka on se syy ylipäätään olla missään "seurusteluverkostossa" (tämän termin varastin opiskelukaverilta), ja jotka voi mahdollisesti aiheuttaa ongelmia. Kyse on siitä, miten nämä kaksi puolta yhdistyvät, tai käytännössä ehkä millaisia mahdollisuuksia yhteisöpalvelu tarjoaa omien intressiensä vuoksi myös päivänvaloakestämättömälle käytölle. Stalkkereitahan on ollut ennen some-aikaa (vihaanpas muuten tota sosiaalisen median lyhennelmää, tässä välihuomiona), mutta tietysti nykyteknologia tarjoaa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia myös tähän. Tähän ongelmaan ei ole tiettyä ratkaisua, mutta toisaalta fb:n uudistukset, jotka (käsittääkseni) mahdollistavat kaverien tarkemman seuraamisen, kuulostavat tämän huomioon ottaen hieman tai hieman enemmän epäilyttäviltä...

Koska luonnollisesti pidän parempana open source-juttuja, niin liityin myös Diasporaan joku viikko sitten.

Ja sitten vielä tämä:

According to Facebook’s terms of service, users are not permitted to post content that is hateful, threatening or incites violence. But it appears that, in the minds of the Facebook powers-that-be, pages that encourage rape don’t violate that rule.

Ylläoleva lainaus Ms.Magazine-blogin jutusta Dear Facebook: Rape Is No Joke.
Häm men tä vää. Ei voi muuta sanoa.

Petitions by Change.org|Start a Petition »

Kampanjan sivulla change.orgissa enemmän selvitystä.

Pakollinen 9/11-postaus: naiset ja koirat

Nojoo, mm.seuraavanlaisia juttuja bongasin mediamassasta:

CNN: Reporter's Notebook: Women of 9/11 still fighting for recognition, respect eli artikkeli dokumentin "Beyond Bravery: The Women of 9/11"-teemoista. Kyse siis naispalomiehistä ja pelastustyöntekijöistä keskittyen erityisesti ko. iskuihin, mutta jutussa on myös laajemmin naisten taistelusta saada tehdä arvokkaaksi kokemaansa työtä.

Ms Blogissa Women Transcending Boundaries After 9/11 kertoo WTC-iskujen jälkeen perustetusta Women Transcending Boundaries-järjestöstä, joka pyrkii tuomaan ihmisiä yhteen uskonnollisten rajojen yli.

Mail Onlinessa The 9/11 rescue dogs: Portraits of the last surviving animals who scoured Ground Zero one decade on juttu siitä, miten hollantilainen valokuvaaja on valokuvannut ne etsintoihin osallistuneet pelastuskoirat, jotka ovat vielä elossa 10 vuoden päästä (koiran iässä pitkä aika.) Liikuttavasti harmaantuneita yksilöitä kyllä.

Ja etenkin niille jotka ei vielä ole katsonut, suosittelen:

5 vaihtoehtoista tulevaisuutta Euroopalle plus miinakeskustelun tarkastelua

Eli Antti Ronkaisen ja Miika Kabatan teksti Voimassa 7/2011: 5 tulevaisuutta Euroopalle. Mukana mm. avaruusolioskenaario.

Myös Eekku Aromaan bloggaus Me tarvitaan miinoja ja muita hämäriä selityksiä on ajankohtainen: siihen on poimittu kansanedustajien käsittämättömiä "maamiinat on elimellisen tärkeitä"-kommentteja.

ECHIDNE of the snakes bloggaa Ellen Thesleffistä!

Yhdysvaltalaisen Echidne of the snakesin uusin blogipostaus käsittelee Ellen Thesleffiä, eli yhtä Suomen taiteen ns. kultakauden taiteilijoista. Itselleni (taidehissaa sen reilut 20 op opiskelleena, ennen kuin ko. aine Tampereen yliopistosta poistui rahapulan vuoksi) Thessleff on ekspressionistisena iskenyt paljon kovempaa kuin esimerkiksi aikalaisensa Schjerfbeck, joka on huomattavasti tunnetumpi ja arvostetumpi (vähintäänkin kalliimpi.)

Thesleffin tunnetuimpia töitä taitaa olla mystisen vaikuttava Omakuva vuodelta 1984/85.

Viulunsoittajatar, 1899.

Näemmä Echidne on blogannut hieman aiemmin myös toisesta suomalaisesta naistaiteilijasta, Fanny Churbergista:

Mademoiselles Who Dabble With Paints: Fanny Churberg


This is how the Finnish painter Akseli Gallen-Kallela described the astonishing small group of Finnish women painters of the late nineteenth century: "mamselles" dabbling with paints. He most likely felt threatened.

This small group of "dabbling women" came from the Swedish-speaking upper classes of the era. That young women of their social class were expected to get some skills in drawing and painting accidentally prepared them for later art education. Several of them managed to study in Paris; few, if any, managed to make a living out of painting and many of them ended their careers prematurely. But to this day such names as Helene Schjerfbeck, Maria Wiik, Ellen Thesleff and Fanny Churberg are well-known in the history of Finnish art.

Eli Gallen-Kallelan sanoin, neidit jotka puuhastelevat maalien kanssa.

Kyseinen blogi on muuten aivan huippu, vuodesta 2003 blogannut "minor greek goddess" on kirjoittanut hyvin laajalla skaalalla feministisesti kiinnostavista aiheista, mutta erityisen kiinnostavia ovat tiede-aiheiset jutut, esim. koskien sukupuolten erilaisuuden tutkimisen (ja etenkin popularisointien) ongelmia. Superharmittavaa on ainostaan hänen bloginsa muoto, joka on kauhean toimimaton, ja tekee vaikeaksi löytää mielenkiintoisia postauksia. Murrr..

Älä "lainaa" kaikkea

Rupesinpas nauramaan mielettömästi tälle blogille, eli The "Blog" of "Unnecessary" quotation marks.

1. Tämä on taas yksi niitä syitä, miksi internet-aikana "elämä" on "parempaa", sanokaa mitä sanotte.

2. Olen saanut huutia esim. seminaarityöhön liittyen että käytän tarpeettomasti lainausmerkkejä. Se ei kuulemma kuulu filosofeille vaan tuo mieleen sosiologiset tekstit. (Sori sosiologit, en edes tiedä onko toi totta, vai vaan filosofien harrastamaa panettelua:D)

(Puhutaan niistä filosofien maneereista joku toinen kerta..) Eikä puhutakaan.

Sociological Images, eli sarjassamme kiinnostavat nettisivut

Sociological Images on niin parhautta; hauska, mielenkiintoinen ja opettavainen, ja päivittyykin vielä tosi usein. Varoitus! Jää helposti lueskeleen pidemmäksi aikaa. (Toisaalta hihitellessä omituisuuksille iskee tajuntaan myös se, että esimerkit on kuitenkin ihan oikeasta maailmasta..)

Idea on nimenomaan KUVISSA, ylläri ylläri, minkä siis voi nokkelana päätellä saitin nimestä. Kriittinen (sosiologin!) katse suunnataan ympäröivään kuva- ja mediatulvaan (mukana mainoksia, uutisia, liikkuvaa kuvaa, ja ihan vaan valokuvia ympäröivästä maailmasta), ja lyhyesti ilmaistuna sivuston pointti on siis näyttää ja huomioida sellaisia seikkoja, mitä ei "normaalisti" tulisi miettineeksi. Esim. miten mainokset ja muu "pinnallinen" ja "arkinen" on kauhean ladattuja vaikkapa stereotypiolla ja normistoilla, vaikka helposti ottaa kaiken annettuna ja neutraalina. Aiheiden skaala on todella laaja esimerkiksi pelien pinkinvärisistä "tyttöversiosta" siihen, miksi riehunnassa presidentti Obaman syntymätodistuksesta on nähtävissä rasistisia piirteitä.

Sivuston ylläpitäjät on alansa ammattilaisia, ja sivusto on myös mukavan osallistava sen takia, että kuka vaan voi lähettää kuvan ja selostuksen.

HARD BASS!!

Koska olin edellisessä postauksessa niin kriittinen performansseja kohtaan, pitää nyt sitten esitellä jotain, mikä on mielestäni aivan huippua. Eli hard bass.





Jotain futisfanien omituista tanssi-pelleilyä. Huomatkaa muuvit. Taustalla aina sama venäläinen(?) tekno.

Suomessakin osataan:

Sukupuoli kuin sukupuoli kunhan se takoo rahaa

(Otsikon ajatus tuli siis mieleen sen ensimmäisen innostuneen reaktion jälkeen, mikä minussa heräsi, kun bongasin facebook-syötteessä jutun poikkeuksellisen feminiinisen näköisestä miesmallista, joka "aiheuttaa ristiriitaista vastaanottoa".)

Kyse oli siis tästä Mail Online-lehden haastattelusta, jossa Andrej Pejic kertoo urastaan mallina. Bosnialaissyntyinen, Australiassa kasvanut 19-vuotias Pejic on siis sekä miesten että naistenvaatteiden suunnittelijoiden suosiossa. Eikä ihme, kaunis ja/tai komeahan tuo on kuin mikä.

Yläpuolella olevat kuvat: andrejpejicpage-tumblr

Poiminta ko. jutusta:

In a new interview, he says peoples' confusion over his gender doesn't bother him. As he sees it, he is harnessing his unique looks to his own financial advantage.

Indeed. Vaikka Pejicin suosiolla ja näkyvyydellä on toivon mukaan vaikutusta sukupuolen moninaisuuden laajemmalle tiedostamiselle tai siten, että yksittäiset ihmiset kokevat hänen esimerkkinsä olla omana itsenään sitä miltä tuntuu, rohkaisevana, niin silti kyse on muotiteollisuudesta, eli loppuviimein rahasta. Vaikka olen viimeinen ihminen, joka haluaa kieltää, ettei medialla olisi vaikutusta "oikeaan todellisuuteen" ja ihmisten asenteisiin siinä, niin kyllä se nyt vain on niin, että high fäsön nyt vain on hyvin kaukana arkirealiteeteista. Mikä on ookoo catwalkilla ei automaattisesti "suodatu" muuhun yhteiskuntaan. En ole kykenevä sanomaan mitään kovin valaisevaa tästä suhteesta; jokin suhde ja vaikutus tässä on, suuntaan ja toiseen (olipas syvällinen ja omaperäinen ajatus, kyllä:D)

Muotikuvien todellisuus on hypertodellisuutta. Kaikki tietävät (ainakin toivon niin), että kuvia muokataan, ja mikään ei ole miltä näyttää. Sehän sen jutun pointti on! Erikoisuus kiinnittää huomion. Kun siis yhtään asiaa tarkemmin miettii, niin ei ole yhtään omituista, että Pejic on huipulla. Omituista olisi, mikäli ei olisi. Se mikä sen sijaan on outoa, on tämä juttu ko. artikkelissa:

Nor, despite his fame, does he get paid as much as a woman might in his position. He joked: 'I don’t get out of bed for less than $50 a day. I want to make that clear to America. This is a new age of androgynous supermodels. We don’t get out of bed for less than $50 a day.'

Waaaat? Tiedän kyllä, että miesmallit tienaa vähemmän kuin naiset, koska muotibisnes pyörii naisten vaatteiden ympärillä, mutta miten ihmeessä Andrej-raukka ei saa samaa palkkaa kuin joku naismalli, joka on yhtä kysytty? (Vai ymmärsinkö tuon nyt väärin..) Lakkoon, Andrej, sanon minä! Eihän sillä lukeeko henkilötiedoissa F vai M voi olla merkitystä, jos "naisena" poseeraa? Vai onko (tavallista enemmän*) androgyynisen näköisillä malleilla omat (lue: huonommat) liksat?

* Tällä meinaan sitä, että ainahan sitä valitetaan, kuinka naismallit muistuttaa nuoria poikia tms ja on liian laihoja ja epänaisellisia. (Enkä nyt ota kantaa siihen, onko termin "androgyyni" yleinen käyttötapa erityisen johdonmukaista.)

Arkitodellisuutta valokuvissa

James Mollison on valokuvannut valtavasti lastenhuoneita kirjaansa "Where Children Sleep". Juttu aiheesta ja kuvia löytyy: tuolta.

Kuvauskohteiden sijainnit on vaihdellut Yhdysvalloista Kiinaan. Älkää antako artikkelin ensimmäisen kuvan hämätä; lasten huoneiden kuvissa liikutaan yltäkyltäisyydestä toiseen ääripäähän, eli äärimmäiseen köyhyyteen, jossa "lastenhuonetta" markkeeraa maassa makaava patja.
Itse olen aivan hulluna tällaisiin arkielämän taltiointeihin; muistaakseni olen nähnyt hauskan kuvasarjan toimistoista eri maissa..

Edit. myöhemmin: Kuvasarja mitä muistelin löytyy Visual Newsin sivuilta. Kuvaaja on alankomaalainen Jan Banning jonka Bureaurcatics-kuvasarja on kokonaisuudessaan aika vaikuttava.

Banningin projektissa ei ole kyse pelkästä toimistokuvien räpsimisestä (mikä voisi hyvin olla sinällään jo mielenkiintoinen idea), vaan taustalla on laajempi missio:

It is a comparative photographic study of the culture, rituals and symbols of state civil administrations and its servants in eight countries on five continents, selected on the basis of polical, historical and cultural considerations: Bolivia, China, France, India, Liberia, Russia, the United States, and Yemen. In each country, I visited up to hundreds of offices of members of the executive in different services and at different levels. The visits were unannounced and the accompanying writer, Will Tinnemans, by interviewing kept the employees from tidying up or clearing the office. That way, the photos show what a local citizen would be confronted with when entering.

Newark state of mind

Loistava parodia Jay-Z:n ja Alicia Keyesin "Empire State of mind"-kappaleesta. (Varmaan jokainen on joutunut sen kuulemaan siis siinähän hoilataan räppäyksen välissä Nyyjooknyyjooknyyrjooook...)



Yhteiskunnallinen ja kantaaottava, mutta myös hauska. Kuitenkin toinen fiilis on sitten se, että tossa luetellut ongelmat on kuitenkin arkipäivää ko. kaupungissa, eli Newarkissa (New Jerseyn osavaltiossa), ja ympäri Yhdysvaltoja. OC-todellisuus yhtä fiktiota suurimmalle osalle amerikkalaisia kuin meille.

"Yeah I used to live in Brooklyn,
working at a tech firm,
But then I lost that kush job,
thanks to the recession
Now Im at that job and,
I cant pay rent here
I cant pay rent anywhere,
they evict me everywhere--"

"Newark Homeless people, hookers and crack bums,
Theres nowhere they wont poo
Welcome to Newark,
Killers will take you and hide you,
and no one will find you"


Tekijät on näemmä Rob Ryan, Josie Vitetta ja Giovanni Vargas, keitä sitten lienevätkin. (Upea ääni muuten tälläkin naisella!)