15. lokakuuta

"Torilla tavataan" ei ilmeisesti olekaan enää vain jääkiekkoläppä, vaan huomenna on ympäri maailmaa ihmisiä toreilla vastustamassa pankkien ja rahatalouden valtaa (sekä myös ja etenkin rahan valtaa poliitikkoihin). Torilla tavataan on siis suomalainen panos maailmalla tapahtuvalle liikehdinnälle. Monessa kaupungissakin näemmä. Itse en ole kovin perillä tämän jutun nyansseista, ts. ehkä hieman on tökkinyt ajatus ihmisten spontaanisesta kerääntymisestä yhteen ja "todellisesta demokratiasta", lähinnä ehkä siksi, että tämä kuulostaa mielestäni: A. naiivilta ja B. sellaiselta, että tässä oletaan olevan löydettävissä jokin yhteinen, kaikille soveltuva pyrkimys/ajatteva asia,* (kun kärjistetysti ilmaistuna politiikkahan alkaa siitä, että eri ryhmien edut on ristiriidassa.)

Ilmeisesti olen ollut turhan kyyninen: jotain sellaistahan on, mitä "kaikki" (siis ei nyt ihan kaikki tietysti) voi jakaa, nimittäin rahan ylivallan torjuminen. Tällähän on selkeä yhteys/yhteydet OccupyWallstreet-liikkeeseen, mistä johtuen on huomaamisen arvoista: miksi epäilen niin kovasti lähellä/Euroopassa tapahtuvaa toimintaa, kun jenkit saa multa vain ylistystä? Osan itsetutkiskelusta väistän sillä, että OccupyWallstreet on kuitenkin jotenkin valmiiksi kriittisempi nimi kuin Torikokous. Menenkö vaan siis vaan hyvien sloganien perässä? Mitä Suomessa pitäisi vallata? Helsingin pörssikö? (Ei aivan samaa fiilistä kuin WS:ssä kylläkään..)
Jotain linkkejä:

Kansainvälinen vetoomus tuolla.

Ylen uutisissa haastis: Rahan valtaa vastustetaan viikonloppuna Suomessa.

Hedelmän bloggaus aiheesta: Torikokouksista Asunnottomien yöhön.

* Huom: nämä mielikuvat liittyvät lähinnä niihin uutis/ajankohtaisreportaaseihin, joita Espanjan torikokouksista olen nähnyt, ja joissa espanjalaisia osallistujia on haastateltu; eli tietenkin jokseenkin rajoittunut näkymä on ko. liikkeeseen ollut.

Tapahtuu Ameriikassa

Tämä on ehkä sitä "luokkasotaa", jota republikaanit väittää Obaman lietsovan? Aste 2?: Jenni Järventauksen bloggaus Voiman fifi-sivustolla: Ottakaa köyhiltä, antakaa rikkaille avaa hyvin amerikkalaista mentaliteettia, ja sitä, miksi (vasta) nyt siellä aletaan huolestua köyhyydestä yhteiskunnallisena ongelmana:

Verot ovat Amerikassa kirosana, kuten olen aiemmin kirjoittanut. (Kuka niistä oikeastaan tykkää missään?) Mutta kuten Buffett huomautti, amerikkalainen verotus rankaisee duunareita ja keskiluokkaa paljon enemmän kuin über-varakkaita, joiden veroprosentti on helposti alle 20 prosenttia.

Yhdysvallat on outo maa monella tavalla, mutta eräs sen omituisimmista piirteistä on, että tähän asti amerikkalaiset eivät ole pitäneet maan valtavia tuloeroja suurena ongelmana. Kyllä, rikkaimmalle prosentille amerikkalaisista kuuluu kolmannes koko maan varallisuudesta, ja puolet amerikkalaisista omistaa alle 2,5 prosenttia koko maan varallisuudesta – näin on ollut jo pitkään mutta koska keskiluokalla on itselläänkin mennyt aika hyvin, se ei ole viitsinyt lähteä barrikadeille.

Lisäksi amerikkalaiseen psyykeen on perinteisesti vaikuttanut kaksi vahvaa eetosta: Ensinnäkin usko, että miljonäärit ovat itse luoneet omaisuutensa ja siinä samalla tuhansia työpaikkoja, ja siten heillä on oikeus käyttää rahansa miten lystäävät. Toisekseen, keskivertoamerikkalainen haluaa uskoa tulevansa itse jonain päivänä rikkaaksi.

Näinpä: Yhdysvalloissa vallitsee vahva meritokraattinen usko siihen, että yksilö on itse vastuussa niin onnistumisestaan, ja tämän kääntöpuolena epäonnistumisestaan. Köyhyydestä ja vähäosaisuudesta ei tarvitse kantaa huolta, kun jokainen on oman osansa luonut; eikös niin? Tämähän on tietenkin yhtään lähemmällä tarkastelulla fuulaa, sillä rikkaaseen perheeseen syntyminen tasoittaa tietä aivan epäsuhtaisesti antaen varaslähdön, jota on vaikea kuroa kiinni kuolulaitoksen ollessa äärimmäisen eriytynyt ja college-opiskelu maksaa niin paljon että sitä varten aloitetaan säästää lapsen synnyttyä (näin siis keskiluokan tapauksessa.)

Nyt muutosta on vihdoin ilmassa. Keskiluokalla on mennyt vuodesta 2008 asti asiat niin männikköön, että se on alkanut tarkastella helikoptereilla suhaavia biljonäärejä uusin silmin.

Muutosta siis ilmassa.

Wall Streetin protestit: Hesarissa mediahuomioimattomuudesta plus Maikkeli Mooren kommentti

Hesarissakin uutisoitiin eilen Wall Streetin protesteista, josta aiheesta postasin jotain pientä muutamia päiviä sitten. Nyt siis kerrotaan siitä, että mediassa ikään kuin karttellaan aihetta: Juttu täällä.

Michael Mooren lyhyt kommentti aiheesta jossain ajankohtaisohjelmassa(?):



Ennen kuin alkaa huutamaan salaliittoteoreetikoista ja foliohattuilijoista, niin kannattaa miettiä juurikin Maikkelin maininta Occupy Wall Street-protestien saaman (tai ei-saaman) huomion suhde Tea Party-liikkeestä uutisointiin. Ehkä kaikki yhdysvaltalaiset mielenosoitukset ei ole äärikonservatiivien järjestämiä. Kuitenkin: on iso ongelma, mikäli vain tietynlaiset ryhmittymät saavat asiansa julki, ja heidät nähdään poliittisena voimatekijänä: näin selkeästi on teekutsuilijoiden tapauksessa. (Muistaakseni luin jonkun uudehkon jutun siitä, että Tea Party-liikkeen kannatuksesta yleisesti esitetyt luvut ovat olleet reippaasti yläkanttiin; en vain ikävä kyllä sitä löydä tähän hätään mistään..)

Klassikko: Morons with signs-blogi. Mukana "jumala vihaa veroja" ja "obama on muslimi"-henkistä kamaa.

Wall Streetin protestit: "anti-capitalists on the march"

Eli mielenosoittajia yhdessä maailman rahatalouden keskeisimmistä paikoista, eli Wall Streetillä. Kansan Uutisten jutussa Yhtiövallan vastustajat valtasivat Wall Streetin kerrotaan:

Sosiaalisessa mediassa heinäkuusta lähtien toiminut ryhmä yrittää saada 20 000 ihmistä kerääntymään Zuccottin puistoon Wall Streetin lähelle. Puiston omistaja on antanut paikan ryhmän käyttöön. Ryhmä kutsuu paikkaa nyt ”Vapauden aukioksi”.

Kokoontuminen aukiolle alkoi lauantaina. Osa joukosta nukkuu ja väsää banderolleja tapahtuman tukikohtana toimivalla aukiolla. Osallistujille tarjotaan lahjoituksena saatua ilmaista pizzaa.

– Vastustan yritysten vastuunpakoilua, sanoo Timothy Fadden, 22, yksi sadoista mielenosoittajista. Yhdysvaltain lain mukainen yhtiöiden oikeushenkilöys on hänen mielestään väärin.

– Yrityksillä on tässä maassa enemmän oikeuksia kuin ihmisillä.

Guardianissa kuvia: Wall Street protest: anti-capitalists on the march - in pictures.

Yksittäisillä protestoijilla on tietenkin erilaisia intentoita, mutta protestia järjestävä ja ylläpitävä OccupyWallStreet-ryhmittymän sivuilla kuvataan:

Occupy Wall Street is leaderless resistance movement with people of many colors, genders and political persuasions. The one thing we all have in common is that We Are The 99% that will no longer tolerate the greed and corruption of the 1%.

Sivu: occupywallst.org