Zizekillä on asiaa...

...markkinatalouden ja demokratian yhteensovittamisen ongelmista (mahdottomuudesta?) Al jazeeralla: Slavoj Zizek: Capitalism with Asian Values.

"I think today the world is asking for a real alternative. Would you like to live in a world where the only alternative is either anglo-saxon neoliberalism or Chinese-Singaporean capitalism with Asian values?

I claim if we do nothing we will gradually approach a kind of a new type of authoritarian society. Here I see the world historical importance of what is happening today in China. Until now there was one good argument for capitalism: sooner or later it brought a demand for democracy...

What I'm afraid of is with this capitalism with Asian values, we get a capitalism much more efficient and dynamic than our western capitalism. But I don't share the hope of my liberal friends - give them ten years, [and there will be] another Tiananmen Square demonstration - no, the marriage between capitalism and democracy is over."

Mitäs Euroopalle käykään?

Alexander Stubb vaati männäviikolla enemmän valtaa AAA-Euromaille. Tätähän nyt on sitten kritisoitu, mm. demokratianvastaisena.

Harold Meyer Washington Postissa:The growing tension between capitalism and democracy eli entä jos kapitalismi ja demokratia toimiikin toisiaan vastaan?

Lest you think I exaggerate, consider the interview that Alex Stubb, the minister of Europe for Finland’s right-wing government, gave to the Financial Times last weekend. The six euro-zone nations with AAA credit ratings, said Stubb, should have greater say in Europe’s economic affairs than the other 11 euro members. The political rights of Southern and Eastern Europe would be subordinated, essentially, to those of Germany and Scandinavia — or to credit rating agencies, which are threatening to downgrade France (thereby reducing the number of decision-making euro nations from six to five).

What Stubb is proposing, and what the markets are doing, is, in essence, extending to the realm of once-equally-sovereign nations the one-dollar-one-vote principle that our Supreme Court enshrined in its Citizens United decision last year. The requirement that one must own property to vote — abolished in this nation in the early 1800s by the Jacksonian Democrats — has been resurrected by powerful financial institutions and their political allies. To the nations of the European currency union, the “property” they need to secure their right to vote is a proper credit rating.

Yet this all seems very strange. The idea that there’s a conflict between our economic and political systems is hard to accept, and not just in the United States. In Europe, too, it has been assumed that democracy and capitalism (at least, European social capitalism) go together. That’s largely because both systems thrived in apparent harmony for the three decades that followed World War II. Profits rose even as wages increased and social benefits expanded. But what if that 30-year peace was the exception to the more common state of conflict between markets and the people?

Stubbin ja ylipäänsä euronfiksaajien päättömiä lausahduksia ruotii myös Antti Ronkainen US-blogissaan: Eurolle Darwin-palkinto:

Alexander Stubb linjasi (17.11.) Euroopan rahaliiton olevan darwinistinen järjestelmä. Stubbin iltasadussa AAA-luottoluokituksen maat ovat Euroopan kansojen kermaa, jonka evolutionistisen järjestyksen erehtymättömät luottoluokittajat määräävät. Stubb kaipaa komissioon budjettitsaaria, jonka mandaatilla korkeaotsaiset, sinisilmäiset ja vaaleatukkaiset AAA-maat voisivat bismarckilaisesti ruoskia oikeaa eurooppalaisuutta alikehittyneisiin maihin:

“Ideaalimaailmassa kaikista euromaista tulisi kolmen A:n maita.”

Ainoa ongelma on, että piiskattiinpa Euroopan kehitysmaita kuinka hartaasti tahansa, kaikista EU-maista ei koskaan voi kehittyä yhtä aikaa nietzscheläisiä kolmen A:n yli-ihmisiä.

Yli-ihmisyytensä (kilpailukykynsä) säilyttääkseen Euroopan valtiot ovat heittäytyneet viime vuosikymmeninä verokilpailuun alemmista yritysveroista, työnantajamaksuista ja rikkaita suosivista verohelpotuksista. Tämä on johtanut valtiontulojen huomattavaan vähenemiseen, mihin on jouduttu vastaamaan myös velkaantumalla. Näiden toimenpiteiden taloutta edistävä vaikutus on jäänyt kyseenalaiseksi, mutta ainakin pääoma on saanut temmeltää vapaasti.

Kriisin alettua tämä evolutionistinen eloonjäämiskamppailu markkinoiden armoilla on viety äärimmilleen. Kriisistä on syytetty Euroopan kehitysmaiden liian suuria julkisia menoja ja ylivelkaantumista. Kriisistä päästään, kunhan tuhlailu minimoidaan ja velkaantuminen käännetään laskuun. Päämäärä on läpeensä oikeistolainen: sosiaaliturvaa heikennetään, palkkoja poljetaan, työuria pidennetään, palveluita yksityistetään, kansojen varallisuudet pakkohuutokaupataan sekä koulutusta, tutkimusta, terveydenhuoltoa ja eläkkeitä karsitaan.

Nämä ovat kaikki toimenpiteitä, joilla yksittäinen kansakunta periaatteessa voi säilyttää luottoluokituksensa.

Eurokonsensus rinnastaa kuitenkin virheellisesti kotitalouden ja julkisen velan hoidon. Ensinnäkin poliitikot ovat unohtaneet, että juuri julkiset investoinnit koulutukseen, tutkimukseen, terveydenhuoltoon ja infrastruktuuriin edistävät talouskasvua. Kuten olemme jo aiemmin todenneet, eurokonsensuksen ratkaisu on yhtä järkevä kuin erottaa perheen äiti menojen vähentämiseksi: tulot vähenevät menojakin enemmän ja velkaantumiskierre ainoastaan jatkuu.

[--]Koska rahaliiton eloonjäämismahdollisuudet nykyisen konsensuksen luotsaamana ovat kuitenkin erityisen vähäiset, ehdotamme Darwin-palkintoa jaettavaksi tänä vuonna poikkeuksellisesti eurolle ja sen poliittiselle eliitille. Darwin-palkinto jaetaan vuosittain henkilölle, joka on tappanut itsensä erityisen typerällä tavalla (tai vahingossa steriloinut itsensä) ja tehnyt ihmiskunnalle palveluksen poistaessaan geeninsä elämän kiertokulusta ja parantanut näin ihmiskunnan pitemmän tähtäimen eloonjäämismahdollisuuksia.

Mitäs tähän voisi enää lisätä?

15. lokakuuta

"Torilla tavataan" ei ilmeisesti olekaan enää vain jääkiekkoläppä, vaan huomenna on ympäri maailmaa ihmisiä toreilla vastustamassa pankkien ja rahatalouden valtaa (sekä myös ja etenkin rahan valtaa poliitikkoihin). Torilla tavataan on siis suomalainen panos maailmalla tapahtuvalle liikehdinnälle. Monessa kaupungissakin näemmä. Itse en ole kovin perillä tämän jutun nyansseista, ts. ehkä hieman on tökkinyt ajatus ihmisten spontaanisesta kerääntymisestä yhteen ja "todellisesta demokratiasta", lähinnä ehkä siksi, että tämä kuulostaa mielestäni: A. naiivilta ja B. sellaiselta, että tässä oletaan olevan löydettävissä jokin yhteinen, kaikille soveltuva pyrkimys/ajatteva asia,* (kun kärjistetysti ilmaistuna politiikkahan alkaa siitä, että eri ryhmien edut on ristiriidassa.)

Ilmeisesti olen ollut turhan kyyninen: jotain sellaistahan on, mitä "kaikki" (siis ei nyt ihan kaikki tietysti) voi jakaa, nimittäin rahan ylivallan torjuminen. Tällähän on selkeä yhteys/yhteydet OccupyWallstreet-liikkeeseen, mistä johtuen on huomaamisen arvoista: miksi epäilen niin kovasti lähellä/Euroopassa tapahtuvaa toimintaa, kun jenkit saa multa vain ylistystä? Osan itsetutkiskelusta väistän sillä, että OccupyWallstreet on kuitenkin jotenkin valmiiksi kriittisempi nimi kuin Torikokous. Menenkö vaan siis vaan hyvien sloganien perässä? Mitä Suomessa pitäisi vallata? Helsingin pörssikö? (Ei aivan samaa fiilistä kuin WS:ssä kylläkään..)
Jotain linkkejä:

Kansainvälinen vetoomus tuolla.

Ylen uutisissa haastis: Rahan valtaa vastustetaan viikonloppuna Suomessa.

Hedelmän bloggaus aiheesta: Torikokouksista Asunnottomien yöhön.

* Huom: nämä mielikuvat liittyvät lähinnä niihin uutis/ajankohtaisreportaaseihin, joita Espanjan torikokouksista olen nähnyt, ja joissa espanjalaisia osallistujia on haastateltu; eli tietenkin jokseenkin rajoittunut näkymä on ko. liikkeeseen ollut.

Hullut vai hullummat päivät..

Stockan on (kuulemma) taas vallannut Hullut päivät (välttelen ko. päiviä, aina välillä epähuomiossa osuu keskustaan samaan aikaan tosin; ei näistä ajankohdista pysy perillä..) Tämä nauratti:

(Kuva täältä.)

Myös Voiman vastamainoksessa on näemmä hyödynnetty Galna dagoreita:

Eli pörssiromahdus:D

Kyllä-mies vaiko ei?

Yes men-ryhmää on epäilty, mutta he kieltävät asian. BBC:n tiedotteen mukaan kyse ei ole huijauksesta. (Täällä.) Toisaalta: olisiko sillä jotain väliä?

Wall Streetin protestit: Hesarissa mediahuomioimattomuudesta plus Maikkeli Mooren kommentti

Hesarissakin uutisoitiin eilen Wall Streetin protesteista, josta aiheesta postasin jotain pientä muutamia päiviä sitten. Nyt siis kerrotaan siitä, että mediassa ikään kuin karttellaan aihetta: Juttu täällä.

Michael Mooren lyhyt kommentti aiheesta jossain ajankohtaisohjelmassa(?):



Ennen kuin alkaa huutamaan salaliittoteoreetikoista ja foliohattuilijoista, niin kannattaa miettiä juurikin Maikkelin maininta Occupy Wall Street-protestien saaman (tai ei-saaman) huomion suhde Tea Party-liikkeestä uutisointiin. Ehkä kaikki yhdysvaltalaiset mielenosoitukset ei ole äärikonservatiivien järjestämiä. Kuitenkin: on iso ongelma, mikäli vain tietynlaiset ryhmittymät saavat asiansa julki, ja heidät nähdään poliittisena voimatekijänä: näin selkeästi on teekutsuilijoiden tapauksessa. (Muistaakseni luin jonkun uudehkon jutun siitä, että Tea Party-liikkeen kannatuksesta yleisesti esitetyt luvut ovat olleet reippaasti yläkanttiin; en vain ikävä kyllä sitä löydä tähän hätään mistään..)

Klassikko: Morons with signs-blogi. Mukana "jumala vihaa veroja" ja "obama on muslimi"-henkistä kamaa.

Wall Streetin protestit: "anti-capitalists on the march"

Eli mielenosoittajia yhdessä maailman rahatalouden keskeisimmistä paikoista, eli Wall Streetillä. Kansan Uutisten jutussa Yhtiövallan vastustajat valtasivat Wall Streetin kerrotaan:

Sosiaalisessa mediassa heinäkuusta lähtien toiminut ryhmä yrittää saada 20 000 ihmistä kerääntymään Zuccottin puistoon Wall Streetin lähelle. Puiston omistaja on antanut paikan ryhmän käyttöön. Ryhmä kutsuu paikkaa nyt ”Vapauden aukioksi”.

Kokoontuminen aukiolle alkoi lauantaina. Osa joukosta nukkuu ja väsää banderolleja tapahtuman tukikohtana toimivalla aukiolla. Osallistujille tarjotaan lahjoituksena saatua ilmaista pizzaa.

– Vastustan yritysten vastuunpakoilua, sanoo Timothy Fadden, 22, yksi sadoista mielenosoittajista. Yhdysvaltain lain mukainen yhtiöiden oikeushenkilöys on hänen mielestään väärin.

– Yrityksillä on tässä maassa enemmän oikeuksia kuin ihmisillä.

Guardianissa kuvia: Wall Street protest: anti-capitalists on the march - in pictures.

Yksittäisillä protestoijilla on tietenkin erilaisia intentoita, mutta protestia järjestävä ja ylläpitävä OccupyWallStreet-ryhmittymän sivuilla kuvataan:

Occupy Wall Street is leaderless resistance movement with people of many colors, genders and political persuasions. The one thing we all have in common is that We Are The 99% that will no longer tolerate the greed and corruption of the 1%.

Sivu: occupywallst.org

Viktor Pelevin (tähän sydän)

Olen muutenkin hulluna venäläiseen kirjallisuuteen, mutta ehdoton uudempi suosikki elävistä nykykirjailijoista on Viktor Pelevin. Varmaankin kirjoitan vielä pitkän hehkutuspostauksen hänen kirjoistaan, mutta nyt pitää vain vinkata Juha Drufvan kirjoittamasta Kansan Uutisten jutusta, jossa kuvataan Pelevinin kahden teoksen, eli Viidennen maailmanvallan ja Generation P:n keskeisimpiä ideoita:

Lainaukset jutusta:

Venäläinen kirjailija Viktor Pelevin hahmottaa satiirisesti sosialismin jälkeistä venäläistä mediakratiaa romaaneissaan Generation P ja Viides maailmanvalta.

Viktor Pelevinin kuvaukset sopivat osittain nyky-Suomeenkin. Poliitikot ovat televisiolähetyksissä pelkkiä puhuvia päitä. Samat poliittiset vitsit valitaan uudelleen vaaleista toiseen.[--]

[--]Generation P:ssä ihminen on muuttunut Homo Zapiensiksi, joka on toisen elokuvan kuvauksista laadittu elokuva, jota esitetään tyhjille seinille.

Mediakratiassa pidettävissä vaaleissa objektina ja subjektina on televisiolähetys ja mainokset. Vanha demokratia-sana muodostettiin kreikan kielen sanasta demos, mediakratian demokratia on muodostettu sanasta demoversio.

Generation P kuvaa Jeltsinin aikaa. Televisiossa puhuvat animaationuket vaikuttavat Jeltsinin ja duuman edustajien näköisiltä.

Homo Zapiensia hallitsee oraalinen vau-impulssi, joka saa solun imemään sisäänsä rahaa. Homo sapiens uskoi, että todellisuus on materiaalinen maailma. Homo Zapiensille todellisuus on televisiossa näytettävä materiaalinen maailma.

Homo Zapiensin yhteiskunnassa kirjojen ja elokuvien pääsisältönä on Coca-Colan piiloylistys ja hyökkäykset Pepsi-Colaa vastaan ja päinvastoin.[--]

(Linkki itse juttuun Kansan Uutisten sivuille: Juha Drufva: Mediakratia on demokratian demoversio.)

Kuulostaako sekä dystopialta että epämiellyttävän paljon nykypäivältä? Niinpä.. Just siksi Pelevin on niin loistava; kirjat on yhtä aikaa hauskoja ja puistattavia. Ja kuten Drufva huomauttaa, Pelevinin teksti toimii ei vain Venäjän, vaan kokonaan (ainakin läntisen) jälkiteollisuus-todellisuuden analyysinä.

Kuva Pelevinin kotisivuilta, linkki alempana.

Viidennen maailmanvallan arvio Kiiltomadossa löytyy täältä.

Pelevinin kotisivu: pelevin.nov.ru (siltä varalta että joku osaa venäjää:D)