torstai 5. tammikuuta 2012

Feminististä nettiaktivoitumista

Uusi vuosi, uudet avaukset:

Feministien vuorossa Uskontoa tutkiva feministi a la Maria Vihlman.

Uusi blogikin on ilmestynyt: VTF - Vasemmistolainen totuus feminismistä.

Plus aiheeseen liittymättä, mutta uhanalaiset eläimet on toki lähellä feministinkin sydäntä: WWF:n My Inner Animal-testi. Pui. Olen kuulemma lumilepardi.

Kuva tuolta.

keskiviikko 28. joulukuuta 2011

Akat/eemisen alennusmyynti

Sielhän on kuiteskin hyvä valikoima. Eli pakkohan niitä kirjoja oli munkin sitten tilailla. Mutta vaan kaksi. Toivotaan ettei varastosta ole loppunut. Kyseessä siis Kristevan Musta aurinko ja Barthesin Rakastuneen kielellä. [tähän jokin hyvä syy ostaa lisää kirjoja] Köh köh.

Toisaalta ostan paljon kirjoja käytettyinä. Seli seli. Vaatteita en osaa juuri käytettyinä ostaa (en löydä sopivia, ts. ei ole kirppari-silmää) mutta esim. viime kesänä vanhoista kirjoista pengoin halvalla Lacoue-Labarthen Etiikasta-suomennoksen (minikokoisen, ts. esseen) sekä Bergsonin Henkisen tarmon. En nyt kyllä bibliofiiliksi tunnustaudu (ei se kirjan ikä pelkästään, vaikka vanhat kirjat on sielukkaita kyllä..)

keskiviikko 21. joulukuuta 2011

Uusi kirjallinen rakkauteni: Andrei Astvatsaturov

Venäläisestä nykykirjallisuudesta olen ollut erityisesti tykästynyt Peleviniin, ja olin hämmentynyt kun luin jostain, ettei venäläiset itse tykkää niiin paljon Pelevinistä, vaan pitää sitä enemmän ulkomaille suunnattuna (tavallaan ehkä ymmärrän, mitä tällä kritiikillä meinataan, mutta joku paremmin perehtynyt voi kommentoida, että mikä on oikeasti Pelevinin kurssi kotimaassaan.) Nyt olen sitten siirtynyt venäläisen (tai pietarilaisen, oon ymmärtänyt että se on eri juttu) älymystön suosikkikirjailijaan, sillä lainasin kirjastosta Andrei Astvatsaturovin "Ihmiset alastomuudessa", joka on järjettömän hauska kirja. Varmaan jokin postmodernismikammoisen painajainen, ja koska A. on kirjallisuudentutkija, niin intertekstuaalisuutta on enemmän kuin omaan tarpeeseen. Monet tietenkin menee suomalaiselta lukijalta ohi, mutta niitä voi tsekkailla teoksen kustantaneen Idiootti-kustantamon sivuilta jutusta Andrei Astvatsaturov ja alluusion taide.

Koulutoverini rakastivat minua. Siltä vaikuttaa. Tai ehkä ei. En muista. Minkä takia minua olisi pitänyt rakastaa?
Lapsuudesta saakka minusta on tuntunut, ja nytkin tuntuu, että olen keinotekoinen. Että olen lelu, jolla ihmiset jostain syystä leikkivät väärin.
(Lainaukset: Ihmiset alastomuudessa, 2010, suom. Tuukka Sandström)

Cafe Voltairen virtuaalisessa kirjallisuuskahvilassa Anni Lappelan teksti Lapsuus, poikaikä ja keski-ikä Pietarissa Astvatsaturovista valaisee tämän kirjoitustyyliä kuvaamalla sitä anekdoottikerronnaksi, ja teosta lyhytproosan ja romaanin risteymäksi, mikä kuulostaa juuri siltä mikä lukukokemus oli. Pieniä näennäisen satunnaisia tai satunnaisia (kuka sen päättää?) tarinoita menneestä. Haluan kuulla lisää! Jatko-osa onkin ilmestynyt venäjäksi tänä vuonna...

Soinin parisuhde "neuvot" vs. elukat jouluasuissa

Sen sijaan että tuohdutte lukiessanne tätä moralistista heittoa, jonka voisi epäillä olevan osa pressakampanjaa, missä ei ole järkeä koska ehkä Soini tarvitsee naisiltakin ääniä? (Ja mitä väitteen totuusarvoon tulee, niin suurin osa ihmisistä ymmärtää, että parisuhde-"pelailuun" -mitä se sitten merkitseekään- syyllistyy kummankin sukupuolen edustajat.)

Niin suosittelen tätä: elukat ja (rumat) joulutamineet-kuvagalleria. En kylläkään tiedä onko olemassa hienoja elänten jouluasuja? Taitaa olla lähtökohtaisesti aika hirveitä...

sunnuntai 18. joulukuuta 2011

Matemaattinen sukupuoliero olikin stereotypia, eli Lawrence Summersin erehtyväisyys

Tekniikka&Talous: Tyttöjen huono matikkataito on pötyä - tiede todistaa

Tytöt eivät luonnostaan ole huonompia matematiikassa kuin pojat. Amerikkalaisessa Wisconsin-Madisonin yliopistossa tehty laaja tutkimus todistaa, että sukupuolten väliset erot selittyvät sosiaalisilla ja kulttuurisilla tekijöillä.

Sukupuolten tasa-arvo on hyödyksi sekä pojille että tytöille. Lahjakkuuden jakauma ei ole tytöillä ja pojilla erilainen.

Onkologian professori Janet Mertzin ja matematiikan ja tietojenkäsittelyn professori Jonathan Kanen tutkimus on juuri julkaistu Notices of the American Mathematical Society -lehdessä.

Tutkimuksessa tarkasteltiin 86 maasta kerättyä dataa. Tavoitteena oli testata teoriaa, jonka mukaan poikien joukossa on enemmän lahjakkuuden ääritapauksia kuin tyttöjen joukossa. Tällä Harvardin yliopistossa vaikuttaneen Lawrence Summersin vuonna 2005 esittämällä teorialla on viime vuosina selitetty, miksi hyvin lahjakkaita naismatemaatikkoja on niin vähän.

Erityisen mielenkiintoisen jutusta tekee juuri Lawrence Summersin osuus: Summersiahan on pidetty tietyissä piireissä (ainakin tietyillä nettifoorumeilla) jonkinlaisena poliittisen korrektiuden uhrina ja tieteen marttyyrina juurikin lausumiensa takia, ja niiden jälkeisen eroamisen takia. (Vaikka ilmeisesti eroamisessa oli taustalla paljon muutakin, mutta tätähän on pidetty jonkinlaisena "totuutta ei saa sanoa, jos se ei sovi feministeille"-keissinä.)
Edit: Ja siis ettei kellekään jäisi epäselväksi, niin tietenkin on luvallista ja normaalia esittää hypoteeseja. Tässä Summers-tapauksessa ongelmallista oli erityisesti, että esitetty näkemys otettiin faktana, eikä hypoteesina, erityisesti yhtenä vaihtoehtoisista, kuten Summers sen esitti. (Tässä on tietenkin aiheellista kysyä, että onko S. vastuussa siitä, minkä tulkinnan vastaanottajat tekevät. Tietenkin hänen asemansa Harvardin yliopistossa antoi lausumalle enemmän painoarvoa, kuin jonkun muun.) Mielenkiintoista tässä tapauksessa on kuinka nopeasti ja varauksetta tietynlaisesta näkemyksestä tulee tosiasia. Kyse onkin vähemmän Summersista ja enemmän yleisestä seksistisestä maaperästä, jossa omaa ennakkoluuloa vahvistavat väitteet alkavat elää omaa elämäänsä.

Eli siis nyt jonkin aikaa toisteltu "miesten suurempi vaihtelevuus"-hypoteesi ei siis laajemmassa tutkimuksessa näytäkään uskottavalta selityksestä matemaattisten kykyjen osalta:

Lahjakkuus jakaantuu Gaussin käyrän mukaisesti, mutta Summersin mukaan käyrä on eri sukupuolilla eri muotoinen: miesten joukossa on enemmän sekä umpityhmiä että äärilahjakkaita.

Kansainvälinen data paljasti wisconsinilaistutkijoille, että näin ei ole. Joissakin maissa pojat saivat enemmän matalia pistemääriä matematiikassa kuin tytöt. Tämä viittaa siihen, että syyt ovat kulttuurisia eivätkä biologisia.

Kansainvälisiä tilastoja on vertailtu ennenkin, mutta yleensä vain länsimaiden kesken. Nyt mukana oli paljon dataa myös Aasiasta ja Afrikasta, ja todellinen kulttuurien vertailu mahdollistui.

Seuraavaksi voidaankin sitten siirtyä laajemmin tutkimaan miten stereotyyppien vaikutusta (ns. stereotyyppiuhka) yksilöiden suoriutumiseen voidaan vähentää. Koska kuten Mertzin ja Kanen tutkimuksen mukaan:
– Tasa-arvoisissa maissa sekä pojat että tytöt pärjäävät paremmin matematiikassa. Tämä on uusi ja tärkeä tulos, Kane sanoo.

Kane summaa, että kun naiset ovat koulutettuja ja ansaitsevat hyvin, heidän lapsensa pärjäävät hyvin matematiikassa, olivat he kumpaa sukupuolta tahansa.

– Monet luulevat, että sukupuolten tasa-arvo on nollasummapeli: jos naisille annetaan enemmän, miehet häviävät. Meidän tuloksemme osoittavat, että ainakin matematiikassa sukupuolten tasa-arvo tuo etua molemmille sukupuolille, Mertz lisää.

Tuolta pääsee myös alkuperäiseen julkaisuun käsiksi.

lauantai 17. joulukuuta 2011

Valokuvapuhe ja vuoden 2011 merkittävimmät kissat

Olin lukenut Juha Suonpään Valokuva on IN teoksesta jo aiemmin jostain, mutta Saara Hacklinin arvio Valokuva, -puhe ja totuus: Juha Suonpään Valokuva on IN Mustekala.netissä on mielenkiintoinen. Kirjahan siis pohjautuu tutkimukseen, jossa kysytään käsittääkseni (ainakin), että miksi ja miten suomalainen valokuvataide on noussut tunnetuksi, ja miten tässä prosessissa on ollut mukana toimittajat, kriitikot ja ylipäänsä kuvien "ulkopuolinen" todellisuus (onko se lopulta niin ulkopuolista?) Nyt tekee mieli tutustua myös itse kirjaan!

Sitten kissoihin! The Most Important Cats of 2011 Miten niin tärkeimmät kissat? No tietty hauskimmat kissakuvat ja -videot mitä netissä on ollut! Söpöys-yliannostus taattu:)

perjantai 16. joulukuuta 2011

Ylen turhaa, sanoo AL

Yle-veron saapumisesta uutisoitiin eilen. Aamulehden tänpäiväisessä pääkirjoituksessa (odotetusti) epäillään Ylen arvoa. Muusta en jaksa mölistä, mutta yksi kohta oli aika mykistävä:

Esimerkiksi Ylen voimakas panostus verkkotoimintaan ei ole kansalaisten etu. Suomessa on jo nyt parisataa ammattitaitoisesti toimitettua verkkosanomalehteä. Ne riittäisivät hyvin.

Parisataa? Ammattitaitoisesti toimitettua? En ole ihan varma, mitä tässä tolla ammattitaidolla tarkoiteteaan, mutta se ei kyllä riitä riippumattomaksi tiedonvälitykseksi, että samoja "uutisia" kopioidaan pitkin nettiä. Myöskään suorien lehdistötiedotteiden käyttö uutisen pohjana ei ole "ammattitaitoista uutisointia". Tai KATSO KUVAT-otsikot. (Hei, en epäile, etteikö niitä ammattitaitoisia toimittajia löytyisi, vaan kyse on juurikin rahasta. Että halutaanko maksaa niille toimittajille. Tästä syystä Ylen rahoitus on tärkeä juttu.)
Ja kuten uutisen kommenteissakin todetaan, 1. miten paistaakaan oman edun tavoittelu tästä kannanotosta läpi ja 2. toivotaan ettei AL erehdy laskemaan nettisivujaan näihin ammattitaitoisesti toimitettujen joukkoon, jotka kuulemma tekee Ylen verkkouutiset tarpeettomiksi.