Niin joo, enpäs varmaan olekaan aiemmin kirjottanut mtn filosofiaa edes läheltä liippaavaa, ja tadaa: tuotan pettymyksen nytkin, ja *Fuko:* ja episteemien muodostumiset saavat luvan toimia vain johdatuksena tiedon muodostumiseen tasolla wiki-hanke. Wikipedia on ajatuksena vallankumouksellinen: demokraattinen ja "vapaa" yhteisöhanke. Itsehän nykyään suhtaudun suopeammin wikipediaan, sen sijaan että ennen pidin sitä paljon turhempana ja huonompana: kuitenkin tosiasiassahan on niin, että suomenkielisessä wikissä on myös hyviä artikkeleita, ja toisaalta wikipediaa parempaa paikkaa tarkastaa vaikkapa jonkin kirjailijan teokset tai syntymäaika ei ole. Ainakin tämänkaltaisiin tarpeisiin se on nettiaikana ykköspaikka. (Kyllä, kääntymys on tapahtunut siksi, että olen ruvennut itsekin jossain vaiheessa muokkailemaan wikipediaa.)
Mutta: (suomenkielisen) wikipedian artikkeleissa (niiden sisällössä ja toisaalta siinä, mistä aiheista artikkeleita ylipäätään on) on nähtävissä jotain tietynlaisen informaatiolähteen rakentamisen ja esittämisen muotojen ongelmallisuus.* (Huom. en yritä sanoa kovinkaan paljon yksittäisten muokkaajien intentioista, ehkä enemmän suuremmista lainalaisuuksista.)**
Kaiken tiedon samanarvoisuus. Kuka puhuu? Onko lukijan mahdollista tätä arvioida, ja millä tavalla? Tässä nimenomaan tulee ongelmana esiin: kun ei ole muuta standardia kuin pyrkimys neutraaliuteen ja objektiivisuuteen, niin nämä jäävät käytännössä aika usein pelkästään tyhjiksi sanoiksi. Periaatteessahan wikin yleisissä ohjeissa on viisaasti, että "monetkaan eri näkökulmat ei suoraan takaa artikkelin neutraaliutta ja objektiivisuutta".
Kaksi ongelmallista tapaa häivyttää puhuja: 1. joko passiivissa kirjoittaminen, jolloin tiedon alkupiste löytyy vasta lähdeluettelosta tai 2. "tässä-joku-täysin-randomi-nimi" on sanonut että...-tapa. Mitäs siihen voi todeta kuin: Jaa, kiitos tiedosta. Niin se sitten kai on. Tai googlata tyypin, ja huomata, että hän on kyllä olemassa, mutta ei ko. asiaan liittyen NIIIIN merkittävä, tai että paljon merkittävimpiäkin näkökumia on, jotka olisi syytä ottaa tämän valitun lisäksi mukaan.
Kuka/ketkä muokkaavat? Ei ole pitkää aikaa, kun julkaistiin tutkimus koskien englanninkielisen wikipedian muokkaajista: alle viidesosa oli naisia.
Painotuserot: mistä kirjoitetaan ja mistä ei. Toisaalta ne aiheet, joista paljon tekstiä=ihmisillä on mielenkiintoa aihetta kohtaan. Tai ainakin mielenkiintoa saada juuri wikipediaan aihe kattavasti esille. Toisaalta: monista aiheista "kritiikki"-osio on paljon laajempi ja paneutuneempi kuin itse aihe. Vertaa: Naistutkimus vs. Naistutkimuksen kritiikki. (Harvoin on yhtä hesarin juttua dokumentoitu niin huolella wikipediaan.)
Kaikki säilyy. Kun mitään (tai juuri mitään) lähteistettyä ei poisteta, ellei se ole täydellisen epärelevanttia/resentristä, tämä on omiaan kartuttamaan suhteellisen turhaa materiaalia ja vääristämään näkökulmaa ei-neutraaliksi. Tämä on juuri taas relevanttiuden arvioinnin vaikeus; ja ajan puute: ei voida olettaa, että jokaista artikkelia vahditaan sisällön osalta koko ajan. Painotus on tietenkin kotimaisissa henkilöissä ja pinnallaolevissa aiheissa.
Mikä on wikipediassa, se on olemassa. Taistelu tiedon sisällön määrittelystä on saanut uusia ulottuvuuksia: suomalaisessa wikipediassa on jatkuvien muutossotien takia lukittuja artikkeleita; nämä tietenkin kiistellyistä aiheista (esimerkkinä tästä Greenpeace.) Samaten on artikkeleita, jotka ovat varsinaisina propagandasäiliöinä lukukelvottomia (esimerkkinä perheväkivalta-artikkeli). Mikä muu tuokaan lähemmäs asioiden tilan määrittelyn ydintä, kuin rivit wikipediassa? Mitkään tieteelliset tutkimukset eivät pääse samaan saavutettavuuteen.
Tiedon suodattuminen tietyn näkökulman kautta. Angloamerikkalainen tulokulma asiaan kuin asiaan on aika ilmeinen: joko suoraan englanninkielisestä wikipediasta käännettyjen artikkelien muodossa tai sitten lähteiden käytössä. Monessa aiheessa ongelmaa ei ole, mutta on aiheita, joiden kohdalla english-speaking-worldin kautta suodatettu tieto ei ole adekvaattia; yhtenä esimerkkinä mannermaiset ajattelijat.
Toisaalta: usein 1. (populaari)tieteellisessä sekä 2. kansainvälisiä asioita käsittelevissä artikkeleissa mukaan tulee paljon vaikkapa jenkkien sisä- ja ulkopol. vääntöihin/konflikteihin viittaavaa ainesta, joka ei anna suomalaiselle lukijalle juuri mitään, eikä hän ainakaan pysty sen alkuperää reflektoimaan. Satunnaisena, mutta todella kuvaavana esimerkkinä jälkimmäisestä ongelmasta on Amnesty Internationalia käsittelevä artikkeli, ja erityisesti artikkeli Amnesty Internationalin kritiikki, jollaista vastaavaa artikkelia en löytänyt englanninkielisen wikipedian lisäksi muunkielisistä. Huom. kyse ei ole siitä, etteikö AI:a saisi arvostella, ja siitä kertoa wikipediassa, vaan siitä, että otetaanko jokainen yhdysvaltalaisen kolumnistin kommentti sellaisena kritiikkinä, jonka paikka on tietosanakirjassa: aiheellista kritiikkiä on tuosta artikkelista jäänyt pois -siitä syystä tietenkin, kun pääasiana ei ole ollut mahd. kattava tieto, vaan yhden näkökulman ("Amnesty on vasemmistolainen humpuukijärjestö joka vainoaa yhdysvaltoja") esiin saaminen.
MITÄ TÄSTÄ OPIMME? Ainakin se, että wikipedia on sitä parempi ja objektiivisempi, mitä enemmän erilaisia, erilaisilla tiedoilla ja intresseillä varustettuja ihmisiä sitä tekee. Hus siitä kirjoittamaan/parantelemaan wikiartikkelia aiheesta jonka tunnet hyvin! :D
*Vuosisadan kysymys on tietenkin se, millä tavalla wikipedia eroaa tässä suhteessa vaikkapa kirjojen julkaisusta muuten kuin: portinvartijoita ei ole. Tämä on sekä hyvä että huono asia.
**Monet ongelmat liittyvät jollain tasolla tieteellisen vs. yleistiedon erottelun vaikeuteen, ja toisaalta tieteellisen auktorisaation puutteeseen, mutta sitä en käsittele tässä jo aiheen laajuuden takia. Perimmäinen kysymys on: voiko wikipedian kaltainen projektin saavuttaa tavoitteensa? Toimiiko demokraattinen sääntely ja kontrolli tarpeeksi?
Mun mielestä Wikipedian epistemologisten efektien kannalta ratkaisevaa on, mitä Wikipedia itse sanoo olevansa ja on, eli vapaa ensyklopedia. Ei suuri, tai luotettava, tai paras, vaan vapaa. Jos ajatellaan vaikka sitä, että wikipediaa käyttää päivittäin satoja miljoonia ihmisiä niin väkisinkin iso määrä heistä tietää, miten wikipedia toimii (eli että ei ole autorisoitu, on historiallinen, ei välttämättä voi luottaa jne.) ja silti he jollakin tavalla "hyötyvät" sen käytöstä. Eli vihdoin ollaan pääsemässä "tiedon suolle", joka kantaa, vaikka on pettävä. Tämä on suuri laadullinen muutos tietosuhteessa, verrattavissa jonkinlaiseen protestantismiin Jumala-suhteessa. Ja entä Wikipedian ikä? Nyt se on kymmenen vuotta. Miltä se näyttää 50 vuoden päästä? Tai sadan?
VastaaPoistaMitä fukkeliin tulee, niin sehän on saanut jopa oman nappinsa wikipediaan, "historia"-läpyskän, josta genealogian saa suoraan näkymään. :)
Joo,
VastaaPoistasiis ei missään nimessä noi ongelmat joita mainitsin vie pohjaa wikipedian ansioilta; ehkä en korostanut sitä tarpeeksi tossa:)
Mutta: ehdottomasti suomenkielinen wikipedia kaipaa lisää eri aloista kiinnostuneita/tietäviä muokkaajia, koska just sillä noista mun valituksenaiheista pääsee kohti "parempaa wikipediaa".
Toisaalta: noi mitä listasin on sellasia käytänteitä, mitkä kauhean konkreettisesti estää parantelua; ja sitten kanssa estää ehkä tehokkaasti ihmisiä kiinnostumasta wikimodauksesta, kun tulee fiilis, että ahaa, mitä moskaa..(Jotenkin pitäisi ehkä kontrollin pyrkiä toimimaan paremmin, ainakin jälkikäteen, ts, sitten poistaa tyyliin kaikki sisältö , jos se on kokonaan käsitämätön..Nythän se on lähinnä yksittäisen muokkaajien vastuulla, että jos alkaa pikku hiljaa paranteleen, samalla voi poistaa omituisuudet. -Itse olen joskus harrastanut tätä yhden artikkelin osalta, mutta aikaavievää se on..)